Posts tagged ‘strateginen HR’

04/07/2011

Suomalaisyritykset jälkijunassa HR-osaamisen hyödyntämisessä?

Kirjoittanut marjukkam

Kansainvälisessä bisneksessä Suomi ja muut Pohjoismaat niputetaan lähes aina yhdeksi, yhtäläiseksi  ja yhtenäiseksi markkina-alueeksi. Sitten kuvitellaan, että näissä kaikissa maissa pätevät samat lainalaisuudet: se, mikä toimii Ruotsissa, toimii Suomessakin. Ja päinvastoin.

Meille pohjoismaalaisille taas on itsestään selvää, että asia ei todellakaan ole näin. Nyt meillä on asiasta uutta tutkimustietoakin, tällä kertaa yritysten henkilöstöhallinnon näkökulmasta. Inna on jo aiemmin blogannut  ansiokkaasti henkilöstöhallinnon ulkoistuksia käsittelevästä pohjoismaisesta tutkimuksestamme, mutta jatkan aiheesta vielä.

Minkälaisia eroja tutkimus löysi eri Pohjoismaiden väliltä, yritysten henkilöstöhallinnon näkökulmasta?

Tutkimus vahvistaa entisestään näkemystä, jonka mukaan suomalaiset ovat erityisen IT- ja järjestelmäorientoituneita. Suomalaisyrityksissä on käynnissä enemmän isoja henkilöstöhallinnon järjestelmäremontteja kuin muissa Pohjoismaissa. Silmiinpistävää on, kuten Innakin totesi, että IT-osasto omistaa usein henkilöstöhallinnon IT-budjetit. Eli IT vastaa HR-järjestelmien kehittämisestä.

Täysin päinvastainen tilanne on Norjassa. Norjalaisyrityksen henkilöstöhallinto pitää HR-tietojärjestelmähankkeiden langat ja budjetit tiukasti käsissään. Lisäksi norjalaiset eivät luota ulkopuolisiin vaan tekevät varsin paljon itse: ulkoistaminen on harvinaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa.

Tanskalaiset ovat kustannustietoisia; ainakin HR-ammattilaiset tämän tutkimuksen mukaan. Tanskalaisyritykset (yhdeksän kymmenestä vastaajasta) etsivät ulkoistamisella ensisijaisesti kustannussäästöjä. Esimerkiksi Suomessa halutaan ennen kaikkea vapauttaa HR-ammattilaiset rutiinitöistä. Kaiken kaikkiaan tanskalaiset suhtautuvat lähitulevaisuuteen penseästi, sillä monen yrityksen HR-budjetteihin on odotettavissa leikkauksia.

Rakas naapurimaamme Ruotsi näyttää olevan  pisimmällä henkilöstöhallinnon strategisen roolin ja osaamisen hyödyntämisessä. HR-johtaja istuu lähes poikkeuksetta (yhdeksän yritystä kymmenestä) yrityksen johtoryhmässä ja myös ulkoistuksilla etsitään nimenomaan strategisia hyötyjä kustannusleikkausten sijaan. Yllättävää on, että tutkimuksemme mukaan Suomessa vain kolme neljästä yrityksestä on kelpuuttanut HR-johtajan johtoryhmäänsä. Ruotsin lisäksi Norjassa ja Tanskassakin johtoryhmäpaikka on yleisempi.

Tutkimustiedon valossa meillä Suomessa siis keskitytään rakentamaan HR-järjestelmiä, usein IT-osaston johdolla (järjestelmien pitää tietenkin olla kunnossa, en sitä kiellä), mutta miksi se strateginen puoli jää usein uupumaan? HR-ammattilaiset ovat Suomessakin aidosti osaavaa ja pitkälle koulutettua väkeä, heillä olisi näkemystä ja annettavaa yrityksen kehittämiseen – tätä kokemusta ja osaamista on toki hyödynnettävä.

Kokemuksemme suomalaisista asiakasyrityksistämme kuitenkin lupaavat hyvää; henkilöstöhallinnon ja HR-johdon rooli kehittyy jatkuvasti strategisempaan suuntaan, HR:n ja IT:n yhteistyö on hyvää, ja järjestelmä- sekä ulkoistushankkeiden tavoitteet asetetaan yhä vahvemmin liiketoimintatavoitteiden mukaisiksi.

13/06/2011

Miksi henkilöstöhallinto ei ole kiinnostunut työkalujensa kehittämisestä?

Kirjoittanut innawahlberg

Edellisessä blogauksessani kyseenalaistin firmojen teettämät tutkimukset. Onko niistä aidosti hyötyä liiketoiminnalle vai onko niiden tarkoitus vain tuottaa muutama rivi mediajulkisuutta?

Samalla paljastin, että olemme itsekin juuri teettäneet tutkimuksen HR-toimintojen ulkoistamisesta. Tulokset todella auttavat meitä hahmottamaan uusin silmin toimialaamme Pohjoismaissa. Organisaatiot Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa suhtautuvat HR-ulkoistuksiin yllättävänkin eri tavoin.

Tuloksista käy ilmi esimerkiksi se, että Suomessa henkilöstöhallinnon asema yritysjohdon todellisena strategisena kumppanina ei aina toteudu vieläkään. IT-osasto on nimittäin useissa yrityksissä ajautunut ehkä jopa tahtomattaan tilanteeseen, jossa se omistaa HR-osaston tietojärjestelmähankkeiden budjetit ja siten on myös vetovastuussa näistä hankkeista.

Ja merkittävä osa henkilöstöhallinnon hankkeista Suomessa koskee nimenomaan tietojärjestelmiä. Pohjoismaisella tasolla tilanne on toinen, muissa tutkituissa maissa IT-osastolla ei ole sananvaltaa HR-budjetteihin.

Aika hämmentävä tilanne. Miksi HR-ammattilaiset antavat IT-osastolle vetovastuun hankkeesta, joka koskee HR:n päivittäisiä ja kriittisiä työkaluja? Eikö heitä kiinnosta?

Pitäisi kiinnostaa ja uskon, että kiinnostaakin. Yksi kompastuskivi on todennäköisesti yhteisen kielen puuttuminen. Tarvitaan siis tulkkeja, siis meitä konsultteja. Meidän on käännettävä HR:ää IT:ksi ja päinvastoin.

Oma kokemukseni on, että parhaiten toimivat henkilöstöhallinnon IT-ratkaisut syntyvät ainoastaan ryhmätyönä, siis silloin, kun molemmat osastot ovat sataprosenttisesti hankkeessa mukana. Tällaisissa tapauksissa myös asiakastyytyväisyys on suurimmillaan, mikä ei liene yllättävää.

Tulkkaus onnistuu vain silloin, kun molemmat osapuolet ovat kuulolla.